Euroopan parlamentin täysistunnossa käytiin 20. toukokuuta keskustelu mahdollisesta EU-tason rahapeliverosta osana vuosien 2028–2034 monivuotista budjettikehystä. Komissio lupasi raportin lähitulevaisuudessa — mutta perusongelma ei ole poistunut: yksimielisyysvaatimus antaa yksittäisille maille veto-oikeuden.
Parlamentti etsii uusia tulonlähteitä, joilla EU voisi vähentää riippuvuuttaan jäsenmaiden suorista maksuista. Rahapelivero on yksi kolmesta vaihtoehdosta — muut ovat digitaalivero ja kryptotransaktiovero.
EU:n talousarviosta vastaava komissaari Piotr Serafin esitteli komission kannan. Arvio on hänen mukaansa käynnissä ja parlamentti saa raportin lähiaikoina. Serafin korosti neljää kriteeriä: veron on tuotettava riittävästi rahaa, se ei saa vääristää markkinoita, se pitää voida ottaa käyttöön nopeasti ja kokonaisuus ratkaisee.
Tukijoita ja vastustajia
Saksalainen vihreä europarlamentaarikko Rasmus Andresen muistutti, että jäsenmaiden rahapeliverot vaihtelevat viidestä prosentista 40 prosenttiin — EU-tason harmonisointi toisi tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet. Portugalilainen Hélder Sousa Silva lisäsi, että rahapeliala hyötyy EU:n sisämarkkinoista mutta osallistuu niiden rahoittamiseen vain rajoitetusti.
Kriittiset puheenvuorot olivat yhtä lailla voimakkaita. Ruotsindemokraattien Dick Erixon varoitti veron heikentävän yritysten kilpailukykyä. Ranskalainen Julien Sanchez pelkäsi EU:n verovallan laajenemista jäsenmaiden budjettisuvereniteetin alueelle. Irlantilainen Michael McNamara kysyi, tulisiko EU-vero nykyisten kansallisten verojen päälle vai korvaisi niitä osittain.
Ainoan suomalaispuheenvuoron piti Jussi Saramo vasemmistoliitosta. Saramo totesi rahapelaamisen verottamisessa EU-tasolla olevan järkeä, koska yhtiöt ovat keskittyneet alhaisen sääntelyn maihin ja toimivat yli rajojen — mutta myönsi tilanteen olevan monimutkaisempi kuin esimerkiksi digijättien verotuksessa.
EGBA: laittomat operaattorit olisivat ainoita voittajia
Eurooppalaista rahapelialaa edustava EGBA reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti. Järjestön pääsihteeri Maarten Haijer totesi, että rahapelaamista ei ole harmonisoitu EU-tasolla eikä unionilla ole selkeää oikeudellista perustaa veron keräämiselle. Hänen mukaansa lisensoidut operaattorit kärsisivät ja harmaa markkina hyötyisi.
Malta ei ole muuttanut kantaansa
Malta on jo aiemmin ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan jos vero etenee äänestykseen. Kuten kirjoitimme aiemmin, yksimielisyysvaatimus tarkoittaa että yksikin jäsenmaa riittää kaatamaan koko hankkeen — ja Malta on rakentanut talouttaan merkittävästi iGaming-alan varaan.
Komission raportti on seuraava konkreettinen askel. Se määrittää, eteneekö asia lainsäädäntöehdotukseksi vai jääkö se parlamentin papereihin.
Lähde: Euroopan parlamentti — täysistunnon äänestystulokset 20.5.2026
Kuva: Alexey Larionov on Unsplash
