Suomi siirtyy lisenssijärjestelmään 1.7.2027, ja moni pelaaja kysyy samaa: estetäänkö rahansiirrot ulkomaisille kasinoille samalla kertaa?
Lyhyt vastaus on ei – ainakaan vielä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten maksublokit toimivat nyt, mitä uusi laki niistä sanoo ja mitä pelaajan kannattaa huomioida.
Maksublokit eivät ole uusi asia Suomessa
Suomessa on ollut käytössä maksuliikenne-estoja 1.1.2023 alkaen. Poliisihallitus voi määrätä pankit, maksupalveluntarjoajat ja virtuaalivaluutan tarjoajat estämään maksut rahapeliyhtiöille, joille on annettu markkinointikielto arpajaislain vastaisesta markkinoinnista Suomessa.
Estot koskevat tilisiirtoja, korttimaksuja ja suoraveloituksia. Ensimmäinen estolista julkaistiin helmikuussa 2024, ja siinä olivat Betsson, sen tytäryhtiö BML Group sekä 13 niihin liittyvää brändiä.
Blokit koskevat ainoastaan pelaajalta rahapeliyhtiölle lähteviä maksuja eli talletuksia. Pelaaja ei ole vastuussa maksuista, jotka ovat menneet läpi.
Tuleeko maksublokeista osa uutta lisenssijärjestelmää?
Tämä on se kohta, jossa moni menee harhaan.
Eduskunnan joulukuussa 2025 hyväksymä rahapelilaki ei sisällä maksuliikenne-estoja eikä verkkoliikenne-estoja. Lain alkuperäisessä luonnoksessa estoja koskeva luku oli mukana, mutta se poistettiin hallituksen esityksestä kokonaan.
Laissa säilyivät sen sijaan viranomaisen oikeudet:
- määrätä laitonta rahapelitoimintaa tai markkinointia sisältävä verkkosisältö poistettavaksi
- määrätä tällaisen sisällön verkkotunnus poistettavaksi rekisteristä
Eduskunta kuitenkin edellytti, että uuden järjestelmän kanavointikykyä seurataan tarkasti. Jos lisenssijärjestelmän ulkopuolinen pelaaminen jää yleiseksi, maksuliikenne-estojen käyttöönottoa voidaan arvioida uudelleen.
Toisin sanoen: maksublokit voivat tulla myöhemmin – mutta ne eivät ole osa 1.7.2027 käynnistyvää mallia.
Miten maksublokit toimivat käytännössä?
Nykyiset maksublokit perustuvat hallinnolliseen päätökseen, eivät automaattiseen estoon.
Prosessi etenee näin:
- Poliisihallitus tunnistaa rahapeliyhtiön, joka markkinoi Suomessa arpajaislain vastaisesti
- Yhtiölle annetaan markkinointikielto
- Kun kielto on lainvoimainen, yhtiö voidaan lisätä estolistalle
- Pankit ja maksunvälittäjät estävät maksut listalla oleville yhtiöille
Kyse ei siis ole koko markkinan kattavasta yleisestä estosta, vaan kohdennetuista toimenpiteistä yksittäisiin toimijoihin. Poliisihallitus ylläpitää estolistaa julkisesti verkkosivuillaan.
Ketä maksublokit koskevat?
Estovelvollisuus koskee Suomessa toimivia maksunvälittäjiä. Näitä ovat esimerkiksi:
- suomalaiset pankit ja kortinmyöntäjät
- maksunvälittäjät kuten Trustly ja Brite
- virtuaalivaluutan tarjoajat
Jos maksublokkeja laajennetaan tulevaisuudessa, ne kohdistuvat todennäköisesti juuri näihin toimijoihin.
Entä kryptovaluutat ja nettilompakot?
Suomessa toimivat virtuaalivaluutan tarjoajat ovat jo nykyisin velvollisia noudattamaan Poliisihallituksen maksuestoja. Käytännössä estot eivät kuitenkaan tavoita ulkomaisia kryptopörssejä tai suoria lompakosta lompakkoon tehtäviä siirtoja. Sama koskee osittain ulkomaisia nettilompakoita.
Siksi maksublokit eivät missään mallissa ole täysin aukoton ratkaisu.
Voidaanko kotiutukset estää?
Tämä on yksi yleisimmistä huolista, mutta nykyiset maksublokit eivät koske kotiutuksia.
Estot kohdistuvat ainoastaan pelaajalta rahapeliyhtiölle lähteviin maksuihin. Kasinolta pelaajalle tulevia voitonmaksuja ei estetä, eikä uusi rahapelilaki muuta tätä.
Mitä tämä tarkoittaa pelaajalle?
Lyhyesti:
- lisenssijärjestelmä käynnistyy 1.7.2027
- uusi laki ei sisällä maksublokkeja, mutta niitä voidaan arvioida myöhemmin
- nykyiset estot ovat kohdennettuja, eivät yleisiä
- estot koskevat talletuksia, eivät kotiutuksia
- kaikkia maksutapoja ei voida täysin estää
Käytännössä markkina ei sulkeudu yhdessä yössä – mutta sääntely kiristyy askel kerrallaan.
Yhteenveto
Maksublokit ovat Suomessa jo käytössä, mutta vain kohdennetusti yksittäisiä rahapeliyhtiöitä vastaan. Uuteen lisenssijärjestelmään niitä ei sisällytetty.
Todennäköisin skenaario on, että Suomi seuraa muiden maiden mallia: ensin avataan lisenssimarkkina, ja vasta sen jälkeen arvioidaan, tarvitaanko tiukempia estotoimia.
Yksi asia on kuitenkin selvä – suunta on kohti tiukempaa valvontaa, ei vapaampaa markkinaa.
