EU:n suunnittelema nettirahapelivero on juuttunut osaksi unionin vaikeaa budjettikiistaa. Vero on yksi parlamentin ajamista uusista ”omista varoista”, joilla rahoitettaisiin vuosien 2028–2034 rahoituskehystä ja koronaelvytyksen yhteisvelan takaisinmaksua. Neuvottelut ovat kuitenkin jumissa — eikä Suomi nostanut rahapeliveroa tukemiensa vaihtoehtojen joukkoon.
Irlanti otti heinäkuun alusta EU:n neuvoston puheenjohtajuuden ja vetää nyt budjettineuvotteluja vuoden loppuun saakka. Edellinen puheenjohtajamaa Kypros julkaisi kesäkuussa ensimmäisen niin sanotun neuvottelulaatikon (negotiating box), joka toimii jäsenmaiden neuvottelujen pohjana. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto antoi Irlannille tehtäväksi valmistella asia lokakuun huippukokoukseen, ja tavoitteena on poliittinen sopu vuoden 2026 loppuun mennessä.
Miksi uusia veroja tarvitaan?
Taustalla on NextGenerationEU — koronaelvytyspaketti, jonka rahoittamiseksi EU otti ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa suuressa mittakaavassa. Tämän noin 750 miljardin euron velan takaisinmaksu alkaa vuonna 2028, samaan aikaan kun uusi rahoituskehys astuu voimaan. Takaisinmaksu vie arviolta noin 25 miljardia euroa vuodessa.
Juuri siksi uudet omat varat ovat neuvottelujen ytimessä: ilman niitä velan takaisinmaksu lankeaa pääosin jäsenmaiden budjeteille eli kansallisille veronmaksajille. Komission ehdotukseen kuuluvat rahapeliveron ohella muun muassa suuryrityksille suunnattu maksu sekä kryptovarojen verotus.
Rahapelivero voisi tuottaa 13,3 miljardia
Euroopan parlamentti ajaa näkyvästi nettikasinoille suunnattua rahapeliveroa uutena EU:n tulonlähteenä. Vero voisi tuottaa arviolta 13,3 miljardia euroa vuosina 2028–2034.
Parlamentti edustaa EU-kansalaisia ja voi ottaa kantaa ehdotukseen, mutta varsinainen päätösvalta on jäsenmaita edustavalla neuvostolla. Ja juuri tämä on rahapeliveron suurin este: unionin omat varat edellyttävät kaikkien 27 jäsenmaan yksimielistä hyväksyntää sekä kansallisia ratifiointeja.
Malta vastustaa, Suomi ei tue
Rahapeliveroa on julkisesti vastustanut ennen kaikkea Malta, jonka taloudelle nettirahapeliala on erittäin merkittävä. Yksikin jäsenmaa riittää kaatamaan koko hankkeen.
Myös Suomen kanta on nyt selkiytynyt. Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi 3. heinäkuuta, että Suomi suhtautuu myönteisesti osaan komission uusista omista varoista — näihin lukeutuvat tuontihiilivero (CBAM), sähköromuun perustuva maksu sekä tupakkatuotteiden valmistevero. Rahapelivero ei ollut Suomen tukemien vaihtoehtojen joukossa.
Diplomaattilähteiden mukaan komission ehdottamat uudet omat varat eivät ole toistaiseksi saaneet laajaa tukea jäsenmailta. Useat maat suhtautuvat kriittisesti koko budjettipakettiin, ja Saksa on arvostellut suuryrityksille kaavailtua maksua.
Mitä seuraavaksi?
Seuraava suuri etappi on lokakuun Eurooppa-neuvosto, mutta neuvottelut jatkuvat koko syksyn. Jos sopua ei synny ajoissa, EU:n rahoitus ei katkea — nykyisen kehyksen enimmäismääriä voidaan jatkaa väliaikaisesti, kunnes uusi hyväksytään. Osa jäsenmaista epäilee jo julkisesti, ehditäänkö koko budjettisopimusta saada valmiiksi vuoden 2026 aikana.
Rahapeliveron kohtalo ratkeaa siis osana paljon suurempaa vääntöä. Velat menevät joka tapauksessa maksuun — avoinna on vain se, kenen kukkarosta.
Ulkoiset lähteet:
