Suomalaisten suhtautuminen rahapeleihin on pysynyt pääosin kielteisenä yli kymmenen vuoden ajan, kertoo tuore tutkimus, jossa tarkasteltiin asenteiden kehitystä vuosina 2011–2023. Tulokset ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt, kun Suomi valmistautuu siirtymään rahapelimonopolista lisenssijärjestelmään vuonna 2027.
Nordisk Alkohol- & Narkotikatidskrift -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan rahapelaamiseen suhtaudutaan Suomessa keskimäärin varauksellisesti, ja erityisesti nuoremmat ikäryhmät ovat muuttuneet aiempaa kriittisemmiksi. Samaan aikaan vanhemmissa ikäryhmissä suhtautuminen on hieman myönteisempää, vaikka yleinen asenne pysyy kokonaisuutena negatiivisena.
Laaja väestötutkimus tarkasteli asenteita yli vuosikymmenen ajalta
Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten suhtautumista rahapeleihin neljän eri väestötutkimuksen avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2011, 2015, 2019 ja 2023 kansallisesti edustavista kyselyistä, joissa vastaajina oli 15–74-vuotiaita suomalaisia.
Osallistujat valittiin satunnaisesti väestörekisteristä, ja aineisto painotettiin vastaamaan Suomen väestörakennetta iän, sukupuolen ja asuinalueen perusteella. Vuoden 2023 tutkimuksessa analysoitiin lähes 6000 vastaajan vastauksia.
Asenteita mitattiin kansainvälisesti käytetyllä Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8) -mittarilla, joka arvioi vastaajien suhtautumista rahapelaamiseen kahdeksan väittämän avulla.
Mikä on ATGS-8?
ATGS-8 on kansainvälisesti käytetty mittari, jolla tutkitaan ihmisten suhtautumista rahapelaamiseen. Vastaajat arvioivat kahdeksaa väittämää rahapelien hyödyistä ja haitoista.
Mittarin pistemäärä kuvaa suhtautumisen suuntaa:
- yli 24 pistettä: myönteinen suhtautuminen rahapelaamiseen
- 24 pistettä: neutraali suhtautuminen
- alle 24 pistettä: kielteinen suhtautuminen
Tutkimuksessa suomalaisten keskimääräiset pisteet jäivät useimpina vuosina neutraalin rajan alapuolelle.
Suomalaisten suhtautuminen rahapeleihin on keskimäärin kielteistä
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että suomalaisten yleinen suhtautuminen rahapelaamiseen on pysynyt pääosin kielteisenä koko tarkastelujakson ajan.
Asennepisteiden keskiarvo oli:
- 2011: 22,7
- 2015: 24,3
- 2019: 22,5
- 2023: 22,5
Suomalaisten suhtautuminen rahapeleihin (ATGS-8 keskiarvo)
| Vuosi | ATGS-8 keskiarvo | Tulkinta |
|---|---|---|
| 2011 | 22,7 | Kielteinen suhtautuminen |
| 2015 | 24,3 | Lähellä myönteistä |
| 2019 | 22,5 | Kielteinen suhtautuminen |
| 2023 | 22,5 | Kielteinen suhtautuminen |
Neutraali taso ATGS-8 mittarissa on 24 pistettä. Alle 24 pistettä viittaa keskimäärin kielteiseen suhtautumiseen rahapelaamista kohtaan.
Ainoa poikkeus oli vuosi 2015, jolloin asenteet olivat hetkellisesti hieman myönteisempiä ja keskimääräinen pistemäärä ylitti neutraalin rajan. Muina vuosina pisteet jäivät alle 24:n, mikä viittaa keskimäärin kriittiseen suhtautumiseen rahapelaamista kohtaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös yksittäisiä väittämiä rahapelaamisesta. Yksi vahvimmista tuloksista oli, että 85–91 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan rahapelaamista pitäisi pikemminkin vähentää kuin kannustaa.
Nuorten suhtautuminen rahapeleihin on muuttunut kriittisemmäksi
Selvin muutos tutkimuksessa näkyi nuoremmissa ikäryhmissä.
Erityisesti 15–29-vuotiaiden asennepisteet laskivat tutkimusjakson aikana, mikä tarkoittaa aiempaa kriittisempää suhtautumista rahapelaamiseen.
Tutkijoiden mukaan tähän voi vaikuttaa useita tekijöitä. Rahapelaamisen haittoja koskeva julkinen keskustelu on lisääntynyt viime vuosina, ja samalla tietoisuus peliongelmista on kasvanut.
Myös rahapeliyhtiöiden markkinointi sekä Veikkaus-järjestelmää koskenut kriittinen keskustelu ovat voineet vaikuttaa siihen, miten nuoret suhtautuvat rahapeleihin.
Naiset suhtautuvat rahapeleihin miehiä kriittisemmin
Tutkimus paljastaa myös selviä eroja sukupuolten välillä.
Naisten suhtautuminen rahapelaamiseen oli keskimäärin miehiä kriittisempää jokaisena tarkasteluvuonna. Naisten asennepisteet jäivät kaikissa tutkimuksissa neutraalin rajan alapuolelle.
Miesten asenteet vaihtelivat enemmän eri vuosina. Vuonna 2015 miesten suhtautuminen rahapelaamiseen oli keskimäärin myönteistä, mutta myöhemmin se muuttui jälleen kriittisemmäksi.
Vuonna 2023 vain yksi ryhmä suhtautui rahapeleihin keskimäärin myönteisesti: 45–59-vuotiaat miehet.
Vanhemmat ikäryhmät suhtautuvat rahapeleihin myönteisemmin
Ikäryhmien välillä havaittiin myös toinen selkeä trendi. Vanhemmissa ikäryhmissä suhtautuminen rahapelaamiseen oli keskimäärin hieman myönteisempää kuin nuorilla.
Esimerkiksi 60–74-vuotiaiden asennepisteet olivat tutkimuksessa lähempänä neutraalia tasoa kuin nuoremmilla vastaajilla, vaikka suhtautuminen oli edelleen keskimäärin kriittistä.
Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen selitys voi liittyä sukupolvien välisiin eroihin. Vanhemmat ikäluokat ovat kasvaneet aikana, jolloin rahapelaaminen nähtiin usein viihteenä tai yhteiskunnan varainkeruun välineenä, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat altistuneet enemmän rahapelaamisen haittoja korostavalle keskustelulle.
Lisenssijärjestelmä voi muuttaa suhtautumista rahapeleihin
Tutkimus tarjoaa tärkeän lähtökohdan tilanteeseen juuri ennen Suomen rahapelijärjestelmän suurta muutosta.
Suomi on valmistautumassa siirtymään Veikkauksen monopolimallista lisenssijärjestelmään, jossa myös kansainväliset rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupaa Suomen markkinoille.
Tutkijoiden mukaan muutoksen vaikutuksia suomalaisten asenteisiin on tärkeää seurata tulevina vuosina. Lisenssimalli voi lisätä kilpailua ja rahapelien markkinointia, mikä saattaa vaikuttaa siihen, miten suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen.
Samalla tutkimus osoittaa, että rahapelaaminen herättää Suomessa jo nyt merkittävää kriittistä keskustelua.
Lähde
Grönroos, T., Hagfors, H., Kontto, J., Latvala, T. A. & Salonen, A. H.
Trends in attitudes towards gambling among Finnish women and men: Cross-sectional population studies 2011, 2015, 2019 and 2023.
Nordisk Alkohol- & Narkotikatidskrift.
Kuva: Oli Heinola on Unsplash
