Suomessa on 151 000 ongelmapelaajaa. Se on enemmän kuin koskaan — ja se kasvaa samaan aikaan kun pelaaminen vähenee.
THL:n väestötutkimus 2023 dokumentoi tilanteen selvästi: 4,2 prosenttia väestöstä pelaa tavalla, joka aiheuttaa taloudellisia, sosiaalisia tai psyykkisiä haittoja. Vuonna 2015 sama luku oli 3,0 prosenttia. Kasvu on ollut tasaista ja jatkuvaa.
Artikkeli perustuu THL:n, Peluurin ja Veikkauksen julkiseen dataan, josta rahapelisuomi.fi on koonnut kattavan tietopaketin rahapeliongelmista Suomessa.
Pelaaminen vähenee — mutta ongelmat kasvavat
Vuonna 2015 rahapelejä pelasi 80 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2023 enää 70 prosenttia. Loogisesti pitäisi siis käydä niin, että ongelmapelaajiakin on vähemmän. Käy päinvastoin.
Selitys löytyy siitä, ketkä lopettivat. Pelaajamäärän lasku selittyy satunnaisella viihteenpelaamisella: ne, joiden pelaaminen rajoittui lottoriviin viikossa tai arpaan jouluna, ovat siirtyneet sivuun. Tämä tekee yleistilastosta petollisen.
Jäljelle jäänyt pelaaminen on entistä intensiivisempää, nopeampaa ja vaikeammin hallittavaa. Kuten THL:n tutkija Tanja Grönroos on todennut: nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on kokonaisuudessaan vähentynyt.
Nettipelaaminen on lähes viisinkertaistunut
Vuonna 2007 vain 9 prosenttia suomalaisista pelasi rahapelejä netissä. Vuonna 2023 luku oli jo 44 prosenttia. Muutos näkyy suoraan avunhakijoiden määrässä: Peluurin asiakkaista — eli ihmisistä, jotka hakevat apua peliongelmiin — peräti 93 prosenttia pelaa pääasiassa verkossa.
Netti ei ole vain eri kanava. Se on eri ympäristö. Pelisali sulkee ovensa. Nettikasino ei koskaan. Kierrosnopeus on kymmenkertainen vanhaan peliautomaattiin verrattuna. Tulos on jo päätetty napinpainalluksella ennen kuin rullat edes pyörivät — peli on suunniteltu niin, että häviäminen tuntuu lähes voittamiselta. Näitä mekanismeja on kuvattu tarkemmin rahapelisuomi.fi:n oppaassa siitä, kuinka slotit oikeasti toimivat.
Velka on usein kymmeniä tuhansia euroja
Peli poikki -ohjelmaan hakeutuneista 78 prosentilla on pelaamiseen liittyvää velkaa. Yli puolella velka ylittää 10 000 euroa. Yleisin yksittäinen haarukka on 20 000–50 000 euroa.
Velka syntyy nopeasti koska luottoa on helppo saada. Pikavippi tilille minuuteissa, luottokortti nettilompakkoon. Pelaaja ei pelaa säästöillään — hän pelaa velaksi, koska seuraava voitto maksaa kaiken takaisin. Todellisuudessa se ei maksa.
Tyypillinen avun hakija on nuori mies
Peluurin asiakkaista 78 prosenttia on miehiä. 66 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Yleisin ikäryhmä on 18–24-vuotiaat.
Se on sama ikäryhmä, joka altistuu eniten kasinostriimaukselle ja sosiaalisen median voittoklipeille. Striimaaja pelaa kameran edessä, reagoi massiivisiin voittoihin, häviää hymyillen. Nuorelle katsojalle, joka ei tiedä miten slotit oikeasti toimivat, se näyttää viihteeltä. Se on markkinointia.
Diagnoosit kertovat kasvusta jota ei voi selittää pois
Lääkärin toteamat rahapeliriippuvuusdiagnoosit kasvoivat 4,6:sta 21,7:ään per 100 000 asukasta vuosina 2011–2022. Lähes viisinkertainen kasvu yhdentoista vuoden aikana. Kasvu on tasaista ja jatkuvaa — ei yksittäisen tapahtuman aiheuttamaa piikkiä.
Osa kasvusta selittyy paremmalla tunnistamisella. Mutta trendin voimakkuus viittaa siihen, että kyse on myös todellisesta yleistymisestä.
Mielenterveys romahtaa hiljaa
Rahapeliongelma ei ole vain rahan menettämistä – se on mielenterveyskriisi. Kun Peluuri alkoi vuonna 2025 kysyä asiakkailtaan systemaattisesti itsetuhoisuudesta, neljännes vastaajista kertoi itsetuhoisista ajatuksista. Peli poikki -asiakkaista 60 prosenttia kertoi elämänhalunsa heikentyneen, ja joka viidennellä itsemurha oli tuntunut mahdolliselta ulospääsyltä.
Nämä luvut kertovat kahdesta asiasta: siitä, miten syvälle ongelma iskee, ja siitä, miten paljon kärsimystä jää piiloon, jos asiasta ei uskalleta kysyä suoraan.
151 000 — ja trendi on väärään suuntaan
Suomi siirtyy lisenssijärjestelmään heinäkuussa 2027. Pakollinen tunnistautuminen, peliestorekisteri ja maksublokit lisensoimattomille sivustoille ovat oikeita askelia. Mutta 151 000 ongelmapelaajaa ei synny tyhjästä. Taustalla on nettipelaamisen räjähdysmäinen kasvu, pelien koukuttavat mekaniikat, helppo luotto ja markkinointi joka tavoittaa nuoret siellä missä he ovat.
Lisenssijärjestelmä ratkaisee osan näistä. Osaan se ei edes yritä puuttua.
Jos haluat ymmärtää mitä tuleva muutos oikeasti tarkoittaa pelaajan suojelulle, lue analyysimme: Suomen lisenssijärjestelmästä — kaikki mitä tiedämme. Jos tämä artikkeli avasi jotain uutta, jaa se eteenpäin. Tieto rahapelihaittojen todellisesta luonteesta ei leviä itsestään.
