Alaikäisten rahapelaaminen lisääntyy: 14 % ysiluokkalaisista pojista pelaa viikoittain

Kirjoittanut: Juhani Korhonen 3 maaliskuun, 2026 3 min.
Alaikäisten rahapelaaminen lisääntyy: 14 % ysiluokkalaisista pojista pelaa viikoittain

Kun joka seitsemäs yläkoulupoika kertoo pelaavansa rahapelejä viikoittain, kyse ei ole enää yksittäisistä kokeiluista.

Yleisradio uutisoi 2.1.2026, että Jyväskylässä 14 prosenttia peruskoulun yläluokkien pojista pelaa rahapelejä viikoittain.

Se tarkoittaa käytännössä:

  • jokaisessa luokassa keskimäärin 2–3 poikaa
  • pelaamista jo ennen täysi-ikäisyyttä
  • altistumista riippuvuusriskille jo varhain

Ilmiö ei rajoitu yhteen kaupunkiin. Tuore kouluterveyskysely osoittaa kasvua myös lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Mitä tutkimus kertoo varhain aloittamisen riskeistä?

Tutkimusnäyttö on tässä kohtaa poikkeuksellisen selkeä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toistuvasti raportoinut, että:

  • mitä nuorempana rahapelaaminen alkaa,
  • sitä suurempi on riski kehittää peliongelma aikuisena.

Kansainvälisesti samaa on havaittu mm. Australiassa ja Isossa-Britanniassa. Useissa pitkittäistutkimuksissa on todettu, että alaikäisenä säännöllisesti pelanneilla on jopa 3–4-kertainen riski ongelmapelaamiseen myöhemmin elämässä.

Kyse ei siis ole harmittomasta kokeilusta.

Dopamiini, algoritmit ja “melkein voitto”

Nuorten aivot ovat erityisen herkkiä palkitsemiselle.

Neurotutkimus osoittaa, että:

  • satunnaispalkkiot (kuten kolikkopeleissä)
  • “melkein voitto” eli LDW -tilanteet, lue aiheesta lisää täältä.
  • nopeat kierrokset
  • visuaaliset ja auditiiviset ärsykkeet

aktivoivat dopamiinijärjestelmää voimakkaasti.

Tätä kutsutaan muuttuvan vahvistamisen malliksi – samaa mekanismia käytetään myös sosiaalisen median algoritmeissa.

Kun rahapelaaminen siirtyy mobiiliin, se ei ole enää erillinen maailma. Se toimii samalla logiikalla kuin:

  • some
  • suoratoisto
  • pelit

Ja juuri niissä ympäristöissä nuoret viettävät eniten aikaa.

Vaikuttajamarkkinointi – uusi portti pelaamiseen

Ylen jutussa viitataan digialustoihin, mutta ilmiö on vielä laajempi.

Useissa Euroopan maissa on havaittu, että:

  • Twitch- ja YouTube-striimeissä esitetään kasinopelaamista
  • vedonlyöntibrändit sponsoroivat urheilusisältöä
  • vaikuttajat näyttävät “voittoja”

Tutkimuksissa on todettu, että nuoret miehet altistuvat rahapelisisällölle jopa päivittäin – usein ilman, että sisältö tunnistetaan mainonnaksi.

Kun pelaaminen yhdistetään:

  • urheiluun
  • menestykseen
  • maskuliinisuuteen
  • riskinottoon

se alkaa näyttäytyä normaalina osana nuoren miehen identiteettiä.

Suomessa vahva tunnistautuminen – mutta ei kaikkialla

Suomessa kotimaiset pelialustat edellyttävät vahvaa sähköistä tunnistautumista.

Mutta ulkomaisilla sivustoilla:

  • rekisteröinti voi perustua pelkkään syntymäajan ilmoittamiseen
  • henkilöllisyys tarkistetaan vasta myöhemmin
  • toisen tunnuksia voidaan käyttää

Lisenssijärjestelmä, joka tulee voimaan 2027, voi:

  • lisätä markkinointia
  • mutta myös parantaa valvontaa

Kansainvälisesti kokemukset ovat kaksijakoisia. Esimerkiksi Ruotsissa markkinoiden avaaminen lisäsi alkuvaiheessa mainonnan määrää merkittävästi.

Miksi juuri pojat?

Tilastot osoittavat, että rahapelaaminen on selvästi yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Tutkimuksissa pojilla korostuvat:

  • kilpailullisuus
  • riskinotto
  • nopean palkkion hakeminen
  • urheiluvetojen vetovoima

Tampereen yliopiston tutkijat ovat nostaneet esiin, että nuorille miehille rahapelaaminen voi näyttäytyä taitona – ei sattumana.

Tämä on keskeinen väärinkäsitys.

Todellisuudessa rahapelit on suunniteltu siten, että:

mutta häviää todennäköisesti kokonaisuudessa

talo voittaa pitkällä aikavälillä aina

pelaaja voi voittaa hetkellisesti

Ilmiö ei ole irrallinen – se liittyy laajempaan digikulttuuriin

Nuorten arjessa:

  • raha liikkuu digitaalisesti
  • maksaminen on nopeaa
  • luottokortit ja pikamaksut ovat arkipäivää

Kun raha ei tunnu konkreettiselta, tappiot eivät tunnu samalla tavalla kuin käteisen häviäminen.

Tätä kutsutaan “rahan psykologiseksi etääntymiseksi”.

Se lisää kulutusta – ja tutkimusten mukaan myös rahapelaamista.

Lähteet

Artikkelikuva c Kuvituskuva : Chansu Shin / Unsplash

Lue myös