Suomalaisten ulkomaisilla rahapelisivustoilla käyttämän rahan määrästä on esitetty vuosien varrella huomattavasti toisistaan poikkeavia arvioita. Vielä 2020-luvun alussa arviot Veikkauksen ulkopuolisen rahapelimarkkinan vuotuisesta pelikatteesta vaihtelivat alle 300 miljoonasta lähes 600 miljoonaan euroon. Uusimpien tietojen perusteella markkina on huomattavasti tätä suurempi.
Veikkauksen vuoden 2025 vuosiraportissa julkaistun H2 Gambling Capitalin arvion mukaan suomalaisten Veikkauksen ulkopuolisen digitaalisen rahapelaamisen pelikate nousi 903 miljoonaan euroon. Summa vastasi noin 61 prosenttia Suomen koko digitaalisesta rahapelimarkkinasta.
Suomen rahapelijärjestelmän uudistus tekee kysymyksestä erityisen ajankohtaisen. Uuden järjestelmän ensimmäiset lisenssit on jo myönnetty, kuten Hippos ATG ja Wildz-sivuston kohdalla uutisoitiin. Varsinainen lisenssimarkkina avautuu 1. heinäkuuta 2027.
Uudistuksen keskeinen tavoite on kanavointi eli pelaamisen ohjaaminen lisensoimattomilta sivustoilta Suomessa lisensoiduille ja valvotuille palveluntarjoajille. Uudistuksen onnistumisen arvioinnissa on siksi olennaista tietää, kuinka suuri nykyisen järjestelmän ulkopuolinen markkina todellisuudessa on.
Neljä eri arviota yhdestä markkinasta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi vuonna 2023 laajan selvityksen nettipelaamisesta ja monopolin ulkopuolisista markkinoista.
Joel Karjalaisen, Antti Siepin ja Riku Burin laatimassa raportissa tarkastellaan useita arvioita siitä, kuinka paljon suomalaiset häviävät vuosittain rahaa Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisille rahapeliyhtiöille.
- Poliisihallitus: Poliisihallituksen rahapelihallinto arvioi vuotuisen pelikatteen jäävän selvästi alle 300 miljoonan euron.
- H2 Gambling Capital: Rahapelialaan erikoistunut konsulttiyhtiö arvioi vuoden 2022 pelikatteen olleen noin 450 miljoonaa euroa.
- Sisäministeriö: Ministeriön työryhmä arvioi keväällä 2023 markkinan kooksi 500–550 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio vastasi suunnilleen puolta suomalaisten nettipelaamisen kokonaismarkkinasta.
- KKV: Viraston oma arvio vuodelle 2021 oli 520–590 miljoonaa euroa. Tämä vastasi noin 30 prosenttia suomalaisten koko rahapelaamisesta ja noin puolta nettipelaamisesta.
Arvioiden välinen ero oli huomattava. Pienimmän ja suurimman arvion välillä oli lähes 300 miljoonaa euroa, vaikka kaikki pyrkivät kuvaamaan samaa ilmiötä.
Lukuja vertaillessa on kuitenkin muistettava, etteivät ne koske samaa ajankohtaa. Myös laskentamenetelmät ja käytetyt aineistot poikkeavat toisistaan.
Uusimmat luvut: ulkomainen rahapelimarkkina jo yli 900 miljoonaa euroa
Veikkauksen maaliskuussa 2026 julkaisema vuoden 2025 vuosiraportti tarjoaa huomattavasti tuoreemman arvion monopolin ulkopuolisen rahapelimarkkinan koosta.
Raportin mukaan Suomen koko rahapelimarkkinan pelikate oli vuonna 2025 arviolta 1 835 miljoonaa euroa. Tästä digitaalisen rahapelaamisen osuus oli noin 1 475 miljoonaa euroa.
H2 Gambling Capital arvioi, että suomalaisten Veikkauksen ulkopuolisilla digitaalisilla rahapelisivustoilla pelaamisen pelikate oli 903 miljoonaa euroa. Veikkauksen osuus digitaalisesta markkinasta jäi näin ollen noin 39 prosenttiin.
Vuosiraportissa julkaistu H2 Gambling Capitalin aikasarja osoittaa, kuinka nopeasti monopolin ulkopuolinen digitaalinen rahapelaaminen on kasvanut:
- 2021: 518 miljoonaa euroa
- 2022: 613 miljoonaa euroa
- 2023: 680 miljoonaa euroa
- 2024: 886 miljoonaa euroa
- 2025: 903 miljoonaa euroa
Näiden arvioiden perusteella Veikkauksen ulkopuolisen digitaalisen rahapelaamisen pelikate kasvoi vuosina 2021–2025 noin 74 prosenttia. Kasvu oli erityisen voimakasta vuosina 2023–2024, jolloin arvioitu pelikate nousi yli 200 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2025 kasvu hidastui selvästi. Markkinan arvioitu pelikate nousi edellisvuodesta 17 miljoonaa euroa eli noin kaksi prosenttia.
Lukuja tulkittaessa on huomioitava, että kyseessä ovat H2 Gambling Capitalin markkina-arviot, eivät viranomaisten keräämät toteutuneet tilastot.
Veikkauksen vuosiraportissa kerrotaan myös, että H2 Gambling Capital korotti toukokuussa 2024 arvioitaan Suomen ulkomaisen rahapelimarkkinan koosta. Muutos koski sekä tuolloin käytössä olleita että aikaisempia arvioita.
Tämä selittää osaltaan, miksi uusimman vuosiraportin historialliset luvut poikkeavat aiemmin julkaistuista arvioista. Esimerkiksi vuoden 2022 markkinan kooksi arvioitiin aikaisemmin noin 450 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2025 raportin aikasarjassa vastaava luku on 613 miljoonaa euroa.
Lähde: Veikkaus, Annual and Sustainability Report 2025, sivu 90.
Miksi luvut eroavat toisistaan niin rajusti?
Arvioiden väliset erot johtuvat ennen kaikkea erilaisista laskentamenetelmistä ja käytettävissä olevista aineistoista. Arvioissa tarkastellaan pelikatetta eli pelaajien panosten ja heille maksettujen voittojen erotusta. Kyse ei siis ole pelaajien asettamien panosten kokonaismäärästä, joka voi olla moninkertainen pelikatteen suuruuteen nähden.
Yhteisestä mittarista huolimatta laskentamallit ja niiden taustalla olevat oletukset vaihtelevat.
- H2 Gambling Capital ei avaa laskentamalliaan yksityiskohtaisesti. Yhtiön arviot ovat myös muuttuneet huomattavasti lyhyessä ajassa. Esimerkiksi vuoden 2023 ennuste laski toukokuussa 2022 esitetystä noin 570 miljoonasta eurosta saman vuoden syyskuussa esitettyyn 381 miljoonaan euroon.
- Kyselytutkimuksiin liittyy epävarmuuksia, sillä vastaajat eivät välttämättä muista tai ilmoita rahapelaamiseen käyttämiään summia tarkasti. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 kyselyssä ilmoitetut Veikkauksen peleistä aiheutuneet tappiot olivat noin 1,1 miljardia euroa, vaikka yhtiön todellinen pelikate oli noin 1,7 miljardia euroa.
- KKV arvio perustuu useiden tietolähteiden yhdistämiseen. Rahapeliala ry jäsenyritykset ilmoittivat suomalaisten nettipelihäviöiksi vuodelta 2021 noin 330 miljoonaa euroa ja Paf noin 85 miljoonaa euroa. KKV arvioi näiden tietojen kattavan 70–80 prosenttia kaikesta monopolin ulkopuolisesta nettipelaamisesta.
Yksikään arvio ei siten perustu täydelliseen tilastoon kaikista suomalaisten ulkomaisilla rahapelisivustoilla käyttämistä varoista. Kyse on eri menetelmillä muodostetuista arvioista, joiden tarkkuuteen vaikuttavat sekä lähtötiedot että laskennassa käytetyt oletukset.
H2 Gambling Capitalin uusimpien arvioiden perusteella markkina on kasvanut huomattavasti, mutta laskentamallien muuttuminen vaikeuttaa eri vuosina julkaistujen lukujen suoraa vertailua.
Veikkauksen osuus
Veikkauksen markkinaosuus on pienentynyt erityisesti nettipelaamisessa. Vielä vuosien 2021–2023 selvityksissä yhtiön osuudeksi koko Suomen rahapelimarkkinasta arvioitiin noin 60–70 prosenttia ja nettipelaamisesta noin 50–60 prosenttia.
Myös Veikkauksen omat talousluvut osoittavat markkinan muuttuneen. Yhtiön pelikate laski vuoden 2019 noin 1 690 miljoonasta eurosta vuoden 2022 noin 1 070 miljoonaan euroon. Suuri osa laskusta liittyi fyysisissä pelipaikoissa tapahtuneen pelaamisen vähenemiseen, kun taas digitaalinen pelaaminen säilyi vakaampana.
Vuonna 2025 Veikkauksen osuus Suomen koko rahapelimarkkinasta oli yhtiön vuosiraportin mukaan arviolta 51 prosenttia. Digitaalisessa rahapelaamisessa osuus jäi noin 39 prosenttiin.
Veikkauksen osuus koko markkinasta pieneni edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön. Digitaalisen rahapelaamisen osalta luvut osoittavat, että selvä enemmistö suomalaisten pelaamisesta tapahtui jo Veikkauksen ulkopuolisissa palveluissa.
Veikkauksen yksinoikeus säilyy uudistuksen jälkeenkin muun muassa fyysisissä raha-automaateissa. Verkossa tilanne muuttuu olennaisesti 1. heinäkuuta 2027, kun Suomessa lisensoidut rahapeliyhtiöt voivat aloittaa toimintansa ja kilpailla asiakkaista uuden järjestelmän mukaisesti.
Miten tarjonta näkyy uusien sivustojen määrässä?
Pelikatetta koskevat arviot kuvaavat rahapelimarkkinan taloudellista kokoa, mutta kasinosivustojen määrä kertoo puolestaan tarjonnan laajuudesta. Suomalaisille suunnattuja nettikasinoita on markkinoilla runsaasti, ja uusia sivustoja julkaistaan jatkuvasti.
Suomenkielinen kasinoarvostelusivusto Kasinopartio on testannut jo 610 operaattoria, ja sivuston tietojen mukaan uusia suomalaisille suunnattuja kasinoita tulee markkinoille noin 15 kuukaudessa.
Arvostelluista sivustoista 344 on pikakasinoita, joilla tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnusten avulla. Maltan tai Viron rahapelilisenssi löytyy puolestaan 306 sivustolta. Näissä maissa asianmukaisesti lisensoitujen rahapelipalvelujen voitot ovat lähtökohtaisesti suomalaisille verovapaita nykyisen lainsäädännön edellytysten täyttyessä.
Verotukseen on kuitenkin tulossa muutoksia Suomen rahapelijärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Heinäkuussa 2027 voimaan tulevat säännökset muuttavat ulkomaisilta rahapelisivustoilta saatujen voittojen verokohtelua. Jatkossa verotukseen vaikuttaa myös se, onko rahapeliyhtiöllä Suomessa vaadittava toimilupa ja kohdistuuko sen toiminta Suomen markkinoille.
Kasinosivustojen lukumäärä ei kuitenkaan suoraan kerro markkinan rahallisesta koosta. Useat kasinobrändit voivat kuulua samalle taustayhtiölle, ja yksittäisten sivustojen asiakasmäärissä sekä pelivolyymeissa voi olla huomattavia eroja.
Laaja tarjonta viittaa silti siihen, että kansainväliset rahapeliyhtiöt ovat pitäneet Suomen markkinaa kaupallisesti houkuttelevana jo pitkään ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä. Sivustojen määrä ei yksin osoita markkinan kannattavuutta, mutta se kertoo kilpailun ja tarjonnan laajuudesta.
Onko ulkomaisen markkinan koolla väliä uudistuksen onnistumiselle?
Ulkomaisen rahapelimarkkinan koolla on suuri merkitys, sillä uudistuksen onnistumista arvioidaan pitkälti sen perusteella, kuinka suuri osa pelaamisesta saadaan ohjattua lisensoituun järjestelmään.
Pelkkä markkinan kokonaisarvo ei kuitenkaan kerro kaikkea. KKV selvityksessä havaittiin huomattavia eroja eri pelaajaryhmien rahankäytössä. Pelaajat, joiden rahapelaaminen kohdistui pääasiassa Veikkauksen ulkopuolisiin palveluihin, käyttivät pelaamiseen keskimäärin yli 10 000 euroa vuodessa. Vain Veikkauksen pelejä pelanneilla vastaava summa oli noin 340 euroa.
Myös rahapelihaittoihin liittyvät tilastot korostavat nettipelaamisen merkitystä. Vuonna 2022 Peluuri-tukipalveluun yhteyttä ottaneista 90 prosentilla nettipelaaminen oli pääasiallinen pelimuoto. Vuonna 2023 vastaava osuus nousi 92 prosenttiin.
Nämä luvut osoittavat, miksi kanavointia ei voida arvioida pelkästään markkinaosuuksien perusteella. Jos lisensoitu järjestelmä houkuttelee ennen kaikkea satunnaisesti pelaavia, mutta paljon pelaavat asiakkaat jatkavat lisensoimattomilla sivustoilla, korkea kanavointiaste ei välttämättä johda rahapelihaittojen vähenemiseen.
Sama kysymys nousee esiin myös silloin, kun keskustellaan suomalaisten pelihaitasta ja sen ehkäisemisestä. Rahapelijärjestelmän onnistumista on arvioitava paitsi lisensoidun markkinan kasvun myös pelaajien turvallisuuden ja haittojen ehkäisyn näkökulmasta.
Uudistuksen todellinen onnistuminen selviää vasta, kun nähdään, kuinka suuri osa pelaamisesta siirtyy valvottuun järjestelmään ja miten muutos vaikuttaa erityisesti paljon pelaaviin suomalaisiin.
Kuinka suuri ulkomainen rahapelimarkkina siis on?
Veikkauksen vuoden 2025 vuosiraportin perusteella suomalaisten monopolin ulkopuolisen digitaalisen rahapelaamisen pelikate oli arviolta 903 miljoonaa euroa. Se vastasi noin 61 prosenttia Suomen digitaalisesta rahapelimarkkinasta ja lähes puolta koko rahapelimarkkinasta.
Luku on huomattavasti suurempi kuin vuosien 2021–2023 selvityksissä esitetyt arviot. Osa erosta selittyy markkinan kasvulla, mutta myös H2 Gambling Capitalin laskentamallien muutokset ovat vaikuttaneet arvioihin.
Tarkkaa markkinakokoa ei voida määrittää yksiselitteisesti, sillä ulkomaisilla rahapeliyhtiöillä ei ole ollut velvollisuutta raportoida Suomessa tapahtuvaa pelaamista suomalaisille viranomaisille samalla tavalla kuin Veikkauksella.
Vuoden 2027 rahapeliuudistuksen kannalta olennaista on, kuinka suuri osa nykyisestä Veikkauksen ulkopuolisesta pelaamisesta siirtyy Suomen lisenssijärjestelmän piiriin. Pelkkä markkinan kasvu tai lisensoitujen yhtiöiden määrä ei kuitenkaan kerro uudistuksen onnistumisesta.
Ratkaisevaa on lopulta se, kuinka suuri osa pelaamisesta tapahtuu valvotuissa palveluissa ja onnistutaanko samalla vähentämään rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja.
Lähteet
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Rahapelaamista koskeva tutkimusraportti (2023)
- Veikkaus: Annual and Sustainability Report 2025, s. 90, Gambling operations in Finland ja Estimate of the development of gambling outside Veikkaus 2021–2025
- Veikkaus: Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2024
- Finlex: Hallituksen esitys HE 16/2025
