Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski arvioi SBC Newsin haastattelussa, että Suomen rahapeliuudistuksen onnistuminen ratkeaa yhdellä mittarilla: pysyvätkö pelaajat valvotuissa palveluissa. Sarekosken mukaan tiukkaa sääntelyä on helppo säätää, mutta korkean kanavointiasteen ylläpitäminen on huomattavasti vaikeampaa. Hän pitää realistisena tavoitteena noin 80 prosentin kanavointiastetta.
Sarekosken viesti osuu keskelle käynnissä olevaa kiistaa. Samaan aikaan kun Veikkauksen johto varoittaa liian tiukasta sääntelystä, Poliisihallitus ja tutkijat ovat vaatineet asetusluonnoksiin merkittäviä tiukennuksia — muun muassa matalampia tappiorajoja ja automaattien käytön rajoittamista.
”Mikä monopolin tarkoitus on?”
Sarekoski perustelee kantaansa sillä, että kilpailu on tosiasiassa ollut Suomessa olemassa jo pitkään. Hänen arvionsa mukaan noin puolet suomalaisesta rahapelaamisesta on tapahtunut virallisen markkinan ulkopuolella, ja suomalaisia pelaajia tavoittelee noin 1 500 rahapeliyhtiötä.
Juuri tämä on Sarekosken mukaan monopolin keskeinen ongelma.
”Mikä monopolin tarkoitus on, jos se ei enää onnistu kanavoimaan pelaamista?”
Hän ei näekään heinäkuussa 2027 alkavaa lisenssimarkkinaa uuden kilpailun alkuna, vaan jo olemassa olevan kilpailutilanteen muuttumisena viralliseksi ja valvotuksi.
Sarekosken mukaan tilanne on heikentänyt myös pelihaittojen torjuntaa. Kotimaisen järjestelmän vastuullisuustyökaluja on käytännössä mahdotonta ulottaa ulkomaisille sivustoille.
Varoittavat esimerkit Ruotsista ja Alankomaista
Sarekoski viittaa erityisesti kahteen maahan, joissa markkina on avattu mutta sääntelyyn on myöhemmin kohdistunut poliittista painetta. Alankomaissa rahapelimainontaa on kiristetty toistuvasti, ja Ruotsissa nettikasinoiden kanavointiaste on herättänyt huolta.
Alankomaiden kehitys on ollut erityisen jyrkkää: maan laiton rahapelaaminen kasvoi 60 prosenttia samalla kun lisensoitu markkina supistui, ja kanavointiaste painui noin 55 prosenttiin.
Sarekosken mukaan Suomessa olisi vältettävä tilanne, jossa lailliset toimijat joutuvat raskaiden rajoitusten alle ja pelaajat siirtyvät takaisin lisensoimattomille sivustoille.
”On helppoa luoda hyvin tiukka sääntely, mutta kanavointiasteen pitäminen korkealla on erittäin vaativaa.”
Veikkaus ei vastusta kilpailua — vaan haluaa samat säännöt
Sarekoski sanoo suhtautuvansa luottavaisesti Veikkauksen asemaan uudessa markkinassa. Yhtiöllä on noin kolme miljoonaa rekisteröitynyttä asiakasta, eikä markkinoille hänen mukaansa ilmesty suurta joukkoa täysin uusia pelaajia.
Veikkaus on perustanut tulevaa markkinaa varten erilliset tytäryhtiöt ja jättänyt toimilupahakemukset sekä yksinoikeustoimintaan että kilpaillulle markkinalle. Sarekosken viesti on, ettei yhtiö vastusta kilpailua sinänsä — se haluaa kilpailun tapahtuvan kaikille samoilla säännöillä.
Hän myös ennakoi mainonnan määrän kasvavan Suomessa selvästi markkinan avautuessa. Ensimmäiset kuusi tai yhdeksän kuukautta voivat hänen mukaansa muodostaa poikkeuksellisen aktiivisen mainontajakson, jonka jälkeen määrä tasaantuu markkinaosuuksien vakiintuessa.
Rahapelivero voi nousta keskusteluun
Sarekoski nostaa esiin myös verotuksen. Nykyisen lainsäädännön mukaan lisensoitujen yhtiöiden bruttopelikatteeseen kohdistuu 22 prosentin vero, mutta hän pitää mahdollisena, että tasosta käydään myöhemmin poliittista keskustelua.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että liikettä voi tapahtua molempiin suuntiin. Isossa-Britanniassa vastaava vero nostettiin 21 prosentista 40 prosenttiin, kun taas Virossa sitä lasketaan parin vuoden aikana kuudesta prosentista neljään.
Lähde: SBC News — ”Olli Sarekoski, Veikkaus CEO: fair competition is only way forward for Finland” – 9.9.2026
