Rahapelaamisen muuttuessa ongelmalliseksi sen haitat ulottuvat pelaajaa laajemmalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viidennellä suomalaisella on tai on ollut lähipiirissään ongelmallisesti pelaava henkilö — ja lähes kaksi kolmesta heistä on kokenut pelaamisesta aiheutuneita haittoja. Osa näistä haitoista liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Tutkimukset korostavat kuitenkin, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy-seuraussuhteesta.
Rahapeliongelman haitat eivät rajoitu vain pelaajan omaan talouteen tai mielenterveyteen. Pelaamisen salailu, häpeä, taloudelliset paineet ja tunne-elämän kuormitus voivat lisätä perheen sisäisiä ristiriitoja ja turvattomuutta. Näissä tilanteissa pelaajan kumppani tai muu perheenjäsen voi joutua henkisen, taloudellisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi.
Mitä tutkimukset kertovat?
Vuonna 2026 julkaistussa suomalaisessa väestötutkimuksessa 12,8 prosenttia rahapeliongelmaisista raportoi joutuneensa edellisen vuoden aikana puolisonsa tekemän fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi. Pelaamattomilla vastaava osuus oli 3,9 prosenttia. On tärkeää huomata, että tutkimus käsitteli väkivallan kokemista — se ei osoita rahapeliongelman aiheuttaneen väkivaltaa.
Kansainväliset havainnot ovat samansuuntaisia. Australialaisten ja uusiseelantilaisten tutkijoiden tekemä meta-analyysi kokosi 14 tutkimusta, joissa tarkasteltiin ongelmapelaamisen ja parisuhdeväkivallan yhteyttä. Sen mukaan noin 38 prosenttia ongelmapelaajista raportoi kokeneensa fyysistä parisuhdeväkivaltaa ja noin 36 prosenttia kertoi tehneensä sitä.
Tutkijat korostivat johdonmukaisesti, ettei tuloksista voi päätellä yksinkertaista syy-seuraussuhdetta. Rahapeliongelmat ja väkivalta voivat liittyä toisiinsa monin eri tavoin, ja taustalla on usein muitakin taloudellisia, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka kasautuvat samalle henkilölle.
Taloudellinen väkivalta on keskeinen kytkös
Yksi selkeimmistä yhteyksistä rahapeliongelman ja lähisuhdeväkivallan välillä kulkee taloudellisen väkivallan kautta. Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia voimavaroja heikentääkseen tämän itsenäisyyttä tai hyötyäkseen itse.
Ongelmapelaamisen yhteydessä tämä voi näkyä esimerkiksi kumppanin rahankäytön äärimmäisenä kontrollointina, pääsyn estämisenä pankkitileihin tai velkojen käyttämisenä vallankäytön välineenä. Lapin yliopiston laadullisessa tutkimuksessa peliriippuvuuteen liittyvä taloudellinen väkivalta näkyi muun muassa kumppanin rahojen käyttämisenä, manipulointina ja toisen ajamisena velkaantumiseen. Tutkimus perustui neljän naisen kokemuksiin, joten sen perusteella ei voi arvioida ilmiön yleisyyttä.
Taloudellinen väkivalta voi myös vaikeuttaa väkivaltaisesta suhteesta irtautumista, jos uhri on taloudellisesti riippuvainen tekijästä.
Myös lapset altistuvat
Perheessä rahapeliongelma voi olla yksi väkivallan monista taustatekijöistä — ja kumppanin ohella myös lapset voivat altistua väkivallalle tai sen uhkalle. Pelaamiseen liittyvät riidat, vanhemman arvaamaton käytös ja perheen arjen häiriintyminen voivat lisätä lasten turvattomuutta.
Lasten aseman arvioinnissa ei riitä sen tarkastelu, kohdistuuko väkivalta suoraan heihin. Myös väkivallan näkeminen, kuuleminen tai sen uhan keskellä eläminen voi jättää pitkäaikaisia jälkiä. Siksi asiantuntijat korostavat, että lasten tilanne on aina selvitettävä, jos perheessä on peliongelma.
Ilmiö jää usein piiloon
Yksi tutkimusten toistuvista havainnoista on, että rahapeliongelmaa ja lähisuhdeväkivaltaa käsitellään palveluissa usein erillisinä ilmiöinä. Tämä tarkoittaa, että niiden samanaikainen esiintyminen voi jäädä kokonaan tunnistamatta.
Australialaistutkimuksissa on havaittu puutteita sekä ongelmien järjestelmällisessä tunnistamisessa että lähisuhdeväkivalta- ja rahapelipalveluiden yhteistyössä. THL:n mukaan myöskään Suomessa rahapelihaittoja ei aina tunnisteta ajoissa, ja rahapelaamisen puheeksiotto kuuluu osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaustyötä.
Suomessa on lisäksi rakenteellinen haaste: turvakotipaikkoja on tarpeeseen nähden liian vähän. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova GREVIO arvioi vuonna 2024, että Suomi tarvitsee edelleen lisää erityisesti naisille tarkoitettuja turvakoteja ja parempaa maantieteellistä kattavuutta. Vuonna 2025 noin 2 400 asiakasta jouduttiin ohjaamaan ensisijaisesta turvakodista toiseen tilanpuutteen vuoksi.
Varhainen tunnistaminen on avainasemassa
Tutkijat suosittelevat, että rahapelaaminen otettaisiin nykyistä järjestelmällisemmin puheeksi väkivaltapalveluissa — ja että väkivallan riski huomioitaisiin rahapelihaittoja käsittelevissä palveluissa. Kun molemmat ongelmat tunnistetaan varhain, myös vakavimpia seurauksia voidaan ehkäistä.
Rahapeliongelma ei ole yksilön heikkoutta, eikä siihen liittyvistä haitoista tarvitse selvitä yksin. Avun hakeminen kannattaa aina — sekä pelaajan että läheisen näkökulmasta.
Mistä saa apua?
Jos sinä tai läheisesi tarvitsette apua rahapeliongelmaan tai koette lähisuhdeväkivaltaa, apua on saatavilla maksutta ja luottamuksellisesti:
- Peluuri — maksuton apu rahapeliongelmiin pelaajille ja läheisille: 0800 100 101 (ma–pe)
- Nollalinja — maksuton tukipuhelin lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville: 080 005 005 (24/7)
- Hätätilanteessa soita aina 112
Lähteet:
- Journal of Interpersonal Violence — ”Problem Gambling Severity, Psychosocial Welfare, and Intimate Partner Violence” (Lind, Grönroos, Järvinen-Tassopoulos, Latvala, Castrén) – 2026
- Flinders University — ”Problem Gambling and Intimate Partner Violence: A Systematic Review and Meta-Analysis” – 2016
Kuva: National Cancer Institute on Unsplash
