Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa tuoreessa kannanotossaan, että 18–24-vuotiaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, kun rahapelimarkkina avautuu kilpailulle heinäkuussa 2027. THL esittää harkittavaksi ikärajan nostamista 20 vuoteen erityisesti haitallisimmissa, nopearytmisissä kasinopeleissä.
Suomen rahapelimarkkina avautuu kilpailulle heinäkuussa 2027 — ja juuri tämä muutos on saanut THL:n nostamaan esiin ikärajakysymyksen uudelleen.
THL:n kannanotossa korostuu huoli erityisesti nuorista aikuisista. Virasto toteaa, että 18–24-vuotiaat ovat muita ikäryhmiä haavoittuvammassa asemassa: heillä on pienet tulot, kasvava velkaantumisriski ja elämänvaihe, jossa moni muuttaa omilleen, aloittaa opiskelut tai siirtyy työelämään. Kaikki nämä tekijät yhdistyvät tilanteessa, jossa rahapelitarjonta ja -markkinointi kasvavat merkittävästi.
Peluurin yhteydenotoista jopa kolmannes tulee alle 25-vuotiailta — ikäryhmältä, joka on ollut laillisesti oikeutettu pelaamaan vasta muutamia vuosia.
Mitä THL esittää
THL ei vaadi ehdotonta muutosta, vaan nostaa ikärajan korottamisen harkinnanarvoisena kysymyksenä esiin. Erityisesti niin sanottujen punaisten eli haitallisimpien rahapelien — käytännössä nopearytmisten kasinopelien ja raha-automaattien — ikärajan nostaminen 20 vuoteen on THL:n mukaan perusteltua harkita.
Taustalla on tutkimusnäyttö: aivot kehittyvät impulssikontrollin ja harkintakyvyn osalta noin 25 ikävuoteen asti, mikä tekee nuorista aikuisista erityisen alttiita rahapeliriippuvuudelle. Lisäksi THL:n vuoden 2023 väestötutkimuksen mukaan rahapeliongelma oli 4,2 prosentilla suomalaisista — noin 151 000 henkilöllä — ja ongelmat kasautuvat juuri nuorille miehille.
THL esittää myös muita toimenpiteitä nuorten suojaamiseksi: nuorille aikuisille matalammat tappiorajat kuin muille pelaajille, sekä markkinoinnin kohdentamiskielto 18–24-vuotiaille.
Ruotsin kokemus varoittaa
THL viittaa kannanotossaan Ruotsin esimerkkiin. Kun Ruotsi siirtyi lisenssijärjestelmään 2019, rahapelimainonta lisääntyi nopeasti — ja sen vaikutukset nuoriin aikuisiin olivat selvästi havaittavissa. Suomi on ottamassa saman askeleen, mutta tiukemmilla lähtösäännöillä.
Suomen lisenssijärjestelmässä on jo alusta alkaen rajoitettu korkean riskin pelien mainontaa tiukemmin kuin Ruotsissa alussa. THL:n sanoma on, että tämä ei yksin riitä — ikärajakysymys ansaitsee oman tarkastelunsa ennen kuin markkina avautuu.
Ikärajan nostaminen toimii — kokemus on olemassa
THL:n argumentissa on painava ennakkotapaus. Kun rahapelien ikäraja nostettiin 15 vuodesta 18 vuoteen 2011, vaikutus oli selvä: alaikäisten pelaaminen väheni merkittävästi. Vuonna 2010 yli 25 prosenttia Peluurille tulleista puheluista koski alaikäisten pelaamista — vuoteen 2023 mennessä luku oli pudonnut kahteen prosenttiin.
Sama logiikka voisi toimia 20 vuoden ikärajalla: siirtymä täysi-ikäisyydestä pelioikeuteen hidastuisi, mikä antaisi nuorille enemmän aikaa ennen altistumista haitallisimmille peleille.
Päätös ikärajasta ei ole THL:n käsissä — se on poliittinen. Mutta viranomaisen kannanotto ennen markkina-avauksen viimeistä suunnitteluvaihetta on selvä viesti: ikärajakysymys kannattaa ottaa vakavasti.
Lähde: THL – ”Nuoria aikuisia on suojattava rahapelijärjestelmän uudistuksessa”
Kuva: Tim Gouw on Unsplash