Päivitetty 9.4.2026

Rahapelihaitat Suomessa: tilastot, faktat ja todellinen tilanne (2026)

Kattavin suomenkielinen tietopaketti rahapelaamisen haitoista — dataan pohjautuen, ilman affiliate-linkkejä. Kaikki luvut on tarkistettu alkuperäislähteistä.

Tiivistelmä

Suomessa on noin 151 000 ongelmapelaajaa (4,2 % väestöstä). Vaikka rahapelaaminen on vähentynyt — 70 % pelasi vuonna 2023 kun vielä 2015 pelasi 80 % — ongelmat ovat kasvaneet, erityisesti nettipelaamisen vuoksi.

Nettipelaaminen on lähes viisinkertaistunut (9,2 % → 44,1 %) vuosina 2007–2023. Diagnosoitu rahapeliriippuvuus on lähes viisinkertaistunut 11 vuodessa. Peluurin asiakkaista 93 % pelaa pääasiassa netissä ja 77 % pelaa ainoastaan monopolin ulkopuolisilla sivustoilla.

Joka viides suomalainen (noin 733 000 henkilöä) tuntee jonkun, jolla on rahapeliongelma.

Ongelmapelaajia
151 000
4,2 % väestöstä · THL 2023
Pelaa netissä
44,1 %
9,2 % → 44,1 % (2007–2023) · THL
Peluurin yhteydenotot
1 848
puh. 1 272 + chat 576 · Peluuri 2024
Tuntee ongelmapelaajan
733 000
noin 20 % väestöstä · THL 2023

1Miksi peliongelmat lisääntyvät vaikka pelaaminen vähenee?

Pelaaminen vähenee — ongelmat kasvavat

Harvempi suomalainen pelaa rahapelejä kuin koskaan. Silti ongelmapelaajien osuus on korkeimmillaan. Tämä on Suomen rahapelihaittojen keskeinen paradoksi.

Lähde: THL Tilastoraportti 15/2024, liitetaulukot 1 ja 20

Huom: 2023 keruumenetelmä muuttui (verkko+posti vs. aiemmin puhelin). PGSI-mittaus 2011 alkaen.

Mitä tämä tarkoittaa?

Todennäköinen selitys on, että satunnaiset pelaajat ovat lopettaneet, mutta jäljelle jäänyt pelaaminen painottuu aiempaa riskialttiimpiin pelitapoihin. Nettipelaamisen yleistyminen on siirtänyt pelaamisen ympäristöön, jossa pelit ovat nopeatempoisia ja saatavilla 24/7. THL:n tutkija Tanja Grönroos on todennut: "Pysäyttävää on, että nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on vähentynyt."

2Veikkauksen pelikate on lähes puolittunut 9 vuodessa

Pelikate ja tulos 2017–2025

Vastuullisuustoimet, COVID ja kilpailu ovat leikanneet Veikkauksen tuottoja merkittävästi.

Lähde: Veikkaus vuosiraportit 2017–2025

2017–2023: Veikkaus Oy (emoyhtiö). 2024–2025: Veikkaus-konserni (sis. Fennica Gaming, vaikutus <0,5 %).

Mitä tämä tarkoittaa?

Veikkauksen markkinaosuus on laskenut Veikkauksen omien raporttien mukaan noin 90 prosentista 51 prosenttiin. Samaan aikaan vastuullisuustoimet — kuten pakollinen tunnistautuminen ja tappiorajat — ovat vähentäneet Veikkauksen tuloja, mutta todennäköisesti myös suojanneet pelaajia. On kuitenkin epäselvää, missä määrin pelaaminen on siirtynyt ulkomaisille sivustoille ja missä määrin se on oikeasti vähentynyt.

3Nettipelaaminen on lähes viisinkertaistunut 16 vuodessa

9,2 % → 44,1 % (THL 2007–2023)

Väestöstä 44,1 % pelasi netissä vuonna 2023. Peluurin asiakkaista 93 % pelaa pääasiassa netissä.

Lähde: THL Tilastoraportti 15/2024 s.6 + Peluuri vuosiraportti 2024 s.15

THL: osuus väestöstä joka pelasi netissä 12kk aikana. Peluuri: osuus avunhakijoista joilla netti pääasiallinen pelikanava.

Mitä tämä tarkoittaa?

THL:n väestötutkimuksen mukaan nettipelaaminen on kasvanut 16 vuodessa 9 prosentista yli 44 prosenttiin. Erityisen huomionarvoista on, että Peluurin asiakkaista — eli apua hakevista ongelmapelaajista — lähes kaikki (93 %) pelaavat pääasiassa netissä. Netti ei ainoastaan lisää pelaamisen saatavuutta, vaan voi myös tehdä siitä vaikeammin havaittavaa läheisille.

4Miten pelikanava on muuttunut?

Peluurin asiakkaiden pelikanava 2016–2024

Kivijalasta nettiin: 8 vuodessa ongelmapelaaminen siirtyi lähes kokonaan verkkoon.

Lähde: Peluuri vuosiraportti 2024, kuvio 6, s.15

Osuus Peluurin auttavan puhelimen ja chatin asiakkaista.

Mitä tämä tarkoittaa?

Vielä 2016 noin puolet Peluurin asiakkaista pelasi pääasiassa kivijalkakaupoissa ja pelisaleissa. Nyt kivijalka on enää 12 %. Tämä viittaa siihen, että peliautomaattien vähentäminen yksin ei riitä ongelman ratkaisemiseen — pelaaminen on siirtynyt ympäristöön, jota perinteiset rajoituskeinot eivät tavoita.

5Ongelmapelaajien pelaaminen on siirtynyt ulkomaisille sivustoille

Operaattorien siirtymä (Peli poikki -ohjelma)

Aloittaessa 48 % pelasi kotimaisia pelejä. Nyt: vain 2 % pelaa ainoastaan Veikkausta.

Lähde: Peluuri Peli poikki, vuosiraportit 2023 (s.28) ja 2024 (s.23)

Aloittaessa = millä operaattorilla pelaaminen alkoi. Nyt = millä operaattorilla pelaa tällä hetkellä. Data koskee Peli poikki -ohjelmaan hakeutuneita, eli vakavimmin oireilevia.

Mitä tämä tarkoittaa?

Peluurin Peli poikki -datan perusteella lähes puolet ongelmapelaajista aloitti pelaamisen kotimaisilla peleillä, mutta ongelman syvetessä pelaaminen on siirtynyt ulkomaisille sivustoille. Vuonna 2024 enää 2 % ohjelmaan hakeutuneista pelasi ainoastaan Veikkausta. On huomattava, että tämä koskee ohjelmaan hakeutuneita — eli kaikkein vakavimmin oireilevia pelaajia.

6Diagnosoitu rahapeliriippuvuus lähes viisinkertaistui

F63.0-diagnoosit 2011–2022

Diagnoosit kasvoivat 4,6 → 21,7 per 100 000 asukasta vuosina 2011–2022.

Lähde: Sotkanet (THL), indikaattori 3760

F63.0 = pelihimo (ICD-10). Vuosi 2023 jätetty pois tilastointimuutoksen vuoksi (ICD-10→ICD-11 siirtymä).

Mitä tämä tarkoittaa?

Kasvu on jatkuvaa ja tasaista eikä johdu yksittäisestä tapahtumasta. Osa kasvusta voi selittyä sillä, että rahapeliriippuvuus tunnistetaan ja diagnosoidaan aiempaa herkemmin — mutta trendin voimakkuus viittaa myös todelliseen ongelman yleistymiseen. Miehillä diagnoosit ovat kasvaneet noin 5-kertaisesti, naisilla noin 4-kertaisesti.

7Kuinka moni hakee apua peliongelmaan?

Peluurin yhteydenotot 2004–2024

20 vuotta apua peliongelmiin. Chat kasvaa, puhelin vähenee.

Lähde: Peluuri vuosiraportti 2024, kuvio 1, s.12

2004–2014: vain puhelin (chat alkoi 2015).

Mitä tämä tarkoittaa?

Peluuriin otetaan yhteyttä noin 1 800–2 200 kertaa vuodessa. Kokonaismäärä on pysynyt vakaana, mutta yhteydenottotapa on muuttunut: chat kasvaa vuosi vuodelta ja on nyt lähes kolmannes kaikista yhteydenotoista. THL:n väestötutkimusten perusteella vain pieni osa ongelmapelaajista hakee aktiivisesti apua, joten Peluurin luvut kuvaavat todennäköisesti vain jäävuoren huippua.

8Peli poikki -ohjelman suorittaneiden määrä on kaksinkertaistunut

Yli 3 000 suomalaista on käynyt ohjelman läpi

Vuosittainen suorittajamäärä on kasvanut 144:stä 238:aan vuosina 2013–2024.

Lähde: Peluuri vuosiraportit 2023 (s.26) ja 2024 (s.21–22)

Peli poikki on Peluurin tarjoama maksuton itsehoidon verkko-ohjelma.

Mitä tämä tarkoittaa?

Peli poikki on tietojemme mukaan Suomen ainoa strukturoitu itsehoidon verkko-ohjelma rahapeliongelmaan. Ohjelman suorittaneiden määrä on kasvanut tasaisesti, mutta absoluuttiluvut ovat pieniä suhteessa 151 000 ongelmapelaajaan. Tämä viittaa siihen, että hoitoon hakeutumisen kynnys on edelleen korkea.

9Kuka hakee apua rahapeliongelmaan?

Peluurin pelaaja-asiakkaiden profiili (2024)

66 % avun hakijoista alle 35-vuotiaita. 78 % miehiä.

Lähde: Peluuri vuosiraportti 2024, kuvio 3–4, s.14

Ikäjakauma Peluurin auttavan puhelimen ja chatin pelaaja-asiakkaista (N=850).

Mitä tämä tarkoittaa?

Tyypillinen avun hakija on 18–34-vuotias mies — sama ikäryhmä, joka THL:n tutkimuksen mukaan pelaa eniten nopeatempoisia nettipelejä. Yli 55-vuotiaiden osuus on pieni, mutta se ei välttämättä tarkoita, ettei heitä olisi — kynnys avun hakemiseen voi olla korkeampi tai ongelma voi olla erilainen.

10Alaikäisten pelaaminen väheni rajusti — mutta kasvu alkoi uudelleen

Kouluterveyskysely 2010–2025

18-vuoden ikäraja romahdutti alaikäisten pelaamisen. Vuodesta 2021 nousu kaikissa ryhmissä.

Lähde: Sotkanet (THL), Kouluterveyskysely, indikaattorit 3146/3151/3156

Pelasi rahapelejä viikoittain (%). Yleinen 18v ikäraja 10/2010, raha-automaatit 7/2011.

Mitä tämä tarkoittaa?

18 vuoden ikäraja oli tulosten perusteella yksi tehokkaimmista rahapelitoimenpiteistä Suomessa — alaikäisten viikoittainen pelaaminen putosi murto-osaan muutamassa vuodessa. Vuodesta 2021 alkaen trendi on kuitenkin kääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta yksi mahdollinen tekijä on nettipelaamisen helppo saatavuus, jota ikärajavalvonta ei tavoita yhtä tehokkaasti.

11Pelivelat ovat usein kymmeniä tuhansia euroja

Peli poikki -asiakkaiden velkatilanne (2024)

56 % velallisista ilmoittaa velkaa yli 10 000 €. Yleisin velkasumma: 20 000–50 000 €.

Lähde: Peluuri vuosiraportti 2024, kuvio 13, s.24

Osuus Peli poikki -asiakkaista joilla pelaamiseen liittyvää velkaa (78 % kaikista).

Mitä tämä tarkoittaa?

Rahapeliongelma on usein myös velkaongelma. Neljänneksellä Peli poikki -ohjelmaan hakeutuneista on 20 000–50 000 euroa pelivelkaa. Peluurin mukaan velat rahoitetaan usein pikavipeillä ja kulutusluotoilla, mikä voi johtaa velkakierteeseen josta toipuminen kestää vuosia.

12Miten Veikkaus puuttuu peliongelmiin?

Huolenpitosoitot ja peliestot

Veikkaus soitti yli 6 300 huolenpitosoittoa vuonna 2024. Vuoden 2025 lopussa 49 900 asiakkaalla peliesto.

Lähde: Veikkaus vuosiraportit 2024 (s.16) ja 2025

2025: "yli 6 000" (V2025, tarkka luku ei saatavilla).

Mitä tämä tarkoittaa?

Veikkaus raportoi soittavansa proaktiivisesti asiakkailleen, joiden pelaamiskäyttäytymisessä havaitaan riskimerkkejä. Huolenpitosoittojen määrä on Veikkauksen mukaan yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Tämä on esimerkki monopolijärjestelmän mahdollistamasta pelaajan suojelusta — jää nähtäväksi, voidaanko vastaavaa toteuttaa tulevassa lisenssijärjestelmässä.

13Miten rahapeliongelma vaikuttaa mielenterveyteen?

Itsetuhoisuus ja rahapeliongelma

Rahapeliongelma on henkinen kriisi. Suomessa rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneilla yleisin kuolinsyy on itsemurha.

25 %
Peluurin asiakkaista kertoi itsetuhoisista ajatuksista kun kysyttiin johdonmukaisesti (Q1/2025)
60 %
Peli poikki -asiakkaista: elämänhalu heikentynyt
20 %
Peli poikki -asiakkaista: itsemurha tuntunut mahdolliselta ulospääsyltä

Lähde: Peluuri vuosiraportti 2024, s.17

25 % perustuu Q1/2025 pilottijaksoon jolloin itsetuhoisuudesta alettiin kysyä systemaattisesti. Peli poikki -luvut koskevat ohjelmaan hakeutuneita.

Mitä tämä tarkoittaa?

Rahapeliongelma ei ole "vain rahasta" — se on usein myös mielenterveyskriisi. Kun Peluuri alkoi johdonmukaisesti kysyä itsetuhoisuudesta, neljännes asiakkaista kertoi itsetuhoisista ajatuksista. Tämä kertoo, kuinka tärkeää matalan kynnyksen apu on — ja kuinka paljon voi jäädä piiloon, jos asiasta ei aktiivisesti kysytä.

Tarvitsetko apua?

Peluuri: 0800 100 101 (maksuton) · peluuri.fi · chat ma–pe 12–18

Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (24h)

Mitä seuraavaksi? Suomen rahapelijärjestelmä on murroksessa

Tämän sivun data kattaa monopolijärjestelmän viimeiset vuodet. Vuonna 2026 Suomessa siirrytään lisenssijärjestelmään, mikä muuttaa pelikenttää perusteellisesti: ulkomaiset operaattorit voivat hakea toimilupaa, ja pelaajille avautuu uusi, säännelty markkina.

Keskeisiä avoimia kysymyksiä on useita. Miten pelaajien suojelu — kuten Veikkauksen huolenpitosoitot ja pakolliset tappiorajat — toteutetaan kun operaattoreita on kymmeniä? Kasvavatko vai vähenevätkö rahapelihaitat kun tarjonta laajenee mutta sääntely tiukkenee? Entä miten käy alaikäisten pelaamiselle, kun nettipelien saatavuus kasvaa entisestään?

Päivitämme tätä sivua sitä mukaa kun uutta dataa julkaistaan. Seuraa myös syventäviä analyysejamme:

Juhani Korhonen
Juhani Korhonen Rahapelisuomi.fi:n perustaja · Datajournalisti

Kirjoittanut ja tarkistanut: Juhani Korhonen. Kaikki luvut tarkistettu alkuperäislähteistä.

Rahapelisuomi.fi:n perustaja ja päätoimittaja. Kerään ja analysoin julkista dataa Suomen rahapelihaitoista, koska uskon että päätökset pitää perustua faktoihin — ei mielikuviin. Tämä sivu ei sisällä affiliate-linkkejä eikä kasinomainontaa.

juhanikorhonen.work · rahapelisuomi.fi

Näin tämä sivu on tehty

Lähteet: Kaikki data perustuu julkisiin, ensisijaisiin lähteisiin: THL:n väestötutkimukset, Peluurin vuosiraportit, Veikkauksen vuosiraportit ja Sotkanet-tietokanta. Emme käytä toissijaisia lähteitä (uutisartikkeleita, blogeja) datalähteenä.

Aikajänne: Veikkaus-data kattaa vuodet 2017–2025, THL:n väestötutkimukset 2007–2023 (neljän vuoden välein), Peluurin yhteydenottotilastot 2004–2024 ja Sotkanet-diagnoositiedot 2011–2022.

Määritelmät: "Ongelmapelaaja" tarkoittaa tällä sivulla henkilöä, joka saa THL:n käyttämässä PGSI-mittarissa (Problem Gambling Severity Index) vähintään 3 pistettä. Tämä kattaa sekä kohtalaisen riskin pelaamisen että vakavan ongelmapelaamisen.

Pyöristykset: Prosenttiluvut esitetään alkuperäisten lähteiden tarkkuudella (yleensä yksi desimaali). Absoluuttiset väestöestimaatit (esim. "noin 151 000") ovat THL:n omia laskelmia, eivät meidän.

Rajoitukset: THL:n väestötutkimuksen keruumenetelmä muuttui vuonna 2023 (verkko+posti vs. aiemmin puhelin), mikä voi vaikuttaa vertailtavuuteen. Veikkauksen SOGS-kyselyt (2017–2021) ja THL:n PGSI-mittaus (2023) eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Sotkanet-data vuodelta 2023 on jätetty pois F63.0-aikasarjasta tilastointimuutoksen vuoksi.

Päivitystahti: Sivu päivitetään kun uusia vuosiraportteja julkaistaan (tyypillisesti keväisin). Seuraava THL-väestötutkimus on odotettavissa noin 2027.

Lähteet

  1. THL — Suomalaisten rahapelaaminen 2023. Tilastoraportti 15/2024. PDF
  2. Peluuri — Vuosiraportti 2024. PDF
  3. Peluuri — Vuosiraportti 2023. PDF
  4. Sotkanet (THL) — Indikaattorit 3760, 3146, 3151, 3156. Tietokantakysely
  5. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2025. PDF
  6. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2024. PDF
  7. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2023. PDF
  8. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2022. PDF
  9. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2021. PDF
  10. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2020. PDF
  11. Veikkaus — Vuosi- ja vastuullisuusraportti 2019. PDF
  12. Veikkaus — Vuosiraportti 2018. PDF
  13. Veikkaus — Vuosiraportti 2017. PDF